Ashamaa. Dhaabbata Demina Technology jalattii ogeessaa fi Abukaatoo Seeraa kan ta'an obboo Hasen Muhamedhusen Barruu xinxala seeraa SDHHH irratti qophaa'ee kana dubbisudhaan akkasumas Seeroota Biyya kenyaa fi Naannoo Kenyaa pdfdhaan download gochudhaan nu wajjin turaa.
Barruun har’a kunis akkasumaan, si bira dhaabbachuun Seera Adeemsa Falmii Hawaasaa Itoophiyaa (Ethiopian Civil Procedure Code) maal akka ta’e, akkamitti akka tajaajilu, akkasumas maalif akka siif barbaachisu akka hubattu si taasisa
I. Seensa
Odeeffannoo seeraa yeroo barbaannu baay’ee nama rakkisa, akkasuma akkaataa jechoonni seeraa itti fayyadamaniis garaagarummaa qabdu. Garuu tokko nama qunnamte haasawa salphaa ta’een sirna seeraa ibsaa yoo sitti himu, waan hedduu ni hubatta. Barruun har’a kunis akkasumaan, si bira dhaabbachuun Seera Adeemsa Falmii Hawaasaa Itoophiyaa (Ethiopian Civil Procedure Code) maal akka ta’e, akkamitti akka tajaajilu, akkasumas maalif akka siif barbaachisu akka hubattu si taasisa.
Seerri adeemsa falmii hawaasaa, salphatti yoo ibsamu, karaa falmiin mana murtiitti itti adeemsifamu dha. Namni lama yoo wal-dhabee, falmiin akkamitti jalqabama? Ragaan akkamitti kennama? Ol'iyyannoo yeroo barbaaddu maal gochuu qabda? Qabeenyi murtiin irratti kennamu akkamitti raawwatama?—gaaffilee kanaaf hundi seera kana keessatti ibsama.
Seerri kun haala qarriffaa ta’een barreeffama turee, garuu kunoo har’a anis akka kitaaba jedhee dubbiftee baruu hin dandeenne jecha salphaa namaa gara barruu jaallattutti siif banuu yaala.
II. Hiika Jechootaa fi Iccitiilee Seera Kana Keessatti Itti Fayyadaman. Barruu xinxala seeraa SDHHH
Yeroo seera dubbisnu, jechoonni haaraa baay’een nutti mul’atu. Fakkeenyaaf “murtoo”, “ajaja”, “ol’iyyannoo”, “kakuu” jechuun maal jechu? Seerri adeemsa falmii hawaasaa jechoonni mul’atan karaa seerri itti hojii raawwatu agarsiisu.
1. “Mana Murtii” Barruu xinxala seeraa SDHHH
Akkuma galmee PDF keessatti ibsame: “Mana murtii jechuun mana murtii seeraan hundaa‘e jechuudha.”
Hiikni isaa salphaa dha — iddoo falmiin adeemsifamu.
2. “Murtoo”
Murtoo jechuun: akkaataa abbaa seerichi (judge) himannaa fi deebii falmii irratti murteessu. Kanaaf, “murtiin baheera” yoo jennu, galmee tokko irratti abbaa seerichi gocha xumure jechuudha.
3. “Ajaja” (Order)
Murteewwan xixiqqaa yeroo falmiin adeemsifamu keessatti kennaman. Fakkeenyaaf:
- Ragaa waamuu
- Qabeenya qabsiisuuf ajaja kennuu
4. “Ragaa”
Wanni falmii irratti ibsamu hundi: jecha naqaashaa (witness), waraqaa ragaa, agarsiiftuu (exhibit).
5. “Kakuu”
Jecha dhugummaa mirkaneessuudha — namni ragaa yoo ta’e, dhugaa dubbata jechuun kakuu seera keessa jiruun kenna.
6. “Ol’iyyannoo” (Appeal)
Namni murtii mana murtii quba hin qabu jedhe gara mana murtii ol’aanaa ol ka’u.
Jecha kana beekuun, seera hamma xumuraatti sirriitti hubachuuf bu’uura ta’a.
III. Daangaa Raawwachiinsaa & Yeroo Seerri Hojii Irra Oolu
Seerri tokko seericha irratti bargamee, guyyaa labsame irraa eegalee hojii irra oola. Galmeen PDF keessa:
Tumaaleen seera adeemsaa kun guyyaa seerichi hojiirra oolu, dhimmoonni guutuu fi fuulduraatti dhiyaatan irratti raawwatiinsa qaba.
Kun maal jechuu?
- Himannaa duraan dhiyaate yoo seerri jijjiirame, seerri haaraan falmii haarawa irratti tajaajila.
- Himannaa seerri duraan ture jalqabe, garuu seerri haaraan hojii irra oolee jira, falmiin itti fufa.
Yeroo sirna falmii jalqabdu, “seerri kun amma kan tajaajilu moo seerri durii tajaajila?” jedhee sodaachuu hin barbaachisu. Manni murtii yeroo falmii jalqabaa keessatti sirnaan sin gorsa.
IV. Himannaa Jalqabuu fi Adeemsa Dhiyeessuu
Yoo rakkoolee jirtu mana murtii seeran dhiyeessu barbaadde, kana himannaa (plaint) jedhamu qopheessuun jalqabda.
1. Eenyu Himannaa Dhiyeessuu Danda’a?
Namni dhuunfaa, dhaabbanni, ykn nama bakka bu'u. Himataan “namni falmii jalqabu” dha. Himatamaan immoo namni itti falmamu.
2. Himannichi maal akka of keessaa qabaachuu qabu?
- Maqaa fi teessoo gareewwan lamaanii
- Sababoota falmii
- Ragaa argachuuf barbaaddu
- Gaaffii ati mana murtii gaafattu (prayers)
3. Sanadoota barbaachisan
- Sanada abbaa qabeenyaa
- Ragaa kafaltii, waliigaltee, waraqaa ragaa adda addaa
- Ragaa namoota
4. Dhaddacha Jalqabaa (First Appearance)
Manni murtii beellama siif kenna. Himatamaan yoo hin dhiyaanne, murtoo dhaddacha jalqabaa irratti kennamu ni jiraata.
Akka seerichaatti, himatamaan hin dhiyaanne yoo ta’e:
- Waamichi irra deebi'amee ergama
- Yeroo muraasa booda murtiin itti kenname ni raawwata
Dhaddacha jalqabaa yoo sirriitti hin jalqabne, falmiin yeroo dheeraa fudhachuu mala.
V. Deebii Himatamaa – Mirga fi Dirqama Lamaanii. Barruu xinxala seeraa SDHHH
Himatamaan yeroo murtiin itti himeef deebii dhiyeessa. Deebiin jechuun himannaa irratti “ani kana hin hojjanne” ykn “sababiin kana” jedhee ibsuu dha.
1. Yeroo Deebii Kennamu
Manni murtii yeroo murtaa’e kenna — beellama itti aanu dura.
2. Maal Deebisuun Dirqama?
- Himatni akka soba ta’e ibsu
- Ragaa ofii dhiyeessuu
- Raawwii haala bu’uuraa ibsuu
3. Himatamaan Hin Dhiyaannee Yoo Ta’e?
Akka PDF irraa:
Manni murtii himannaa fi deebii falmii irratti himataa fi himatamaa galmaan akka dhiyaatan ajaja kenna; himatamaan didde murtiin itti kennama.
Kana jechuun — falmiin si qofa irrattis ni xumurama.
VI. Adeemsa Ragaa – Ragaan Akka Waraqaa Hin Taane
Ragaan falmii keessatti hundee murtii dha. Ragaan gahaa hin jirre yoo ta'e falmiin ni kufa. Kanaaf ragaan akkamitti hojiirra oolu beekuun murteessaadha.
1. Akaakuu Ragaa
- Ragaa afaanii: Namni dhugaa dubbatu
- Ragaa sanada: Waraqaa waliigaltee, ragaa kaffaltii, sanada qabeenyaa
- Ragaa agarsiisaa (exhibit): Suuraa, viidiyoo, meeshaa agarsiisaa
- Ragaa mala-qorannoo (expert opinion)
2. Naqaasha (Witness)
Namni ragaa ta’u: akkaataa galmee PDF irratti ibsameen:
Manni murtii namni waan falmii beeku haala qaxxaamuraa gaafatamu danda’a.
Ragaan gaaffii lamaan qabsa:
- Gaaffii jalqabaa (direct examination)
- Gaaffii qaxxaamuraa (cross-examination)
3. Kakuu Ragaa. Barruu xinxala seeraa SDHHH
Namni ragaa kakuu kennuun: “Ani dhugaa dubbadha” jedha. Seerri akka PDF keessatti ibsame, mana murtii akka kakuu fudhachiisu ni ajaja.
VII. Dhaddacha Falmii – Haala Falmichi Adeemsifamu
Falmiin yeroo beellama tokko qofa osoo hin taane beellamoota baay’ee irratti adeemsifama. Dhaddachi sirna mataa isa qabu.
1. Fulbaana Falmiin Jalqabu
- Himataa fi himatamaan waliin dhiyaatu
- Ragaan dhiyaata
- Gaaffiin ni dhiyaata
2. Gaaffilee Abbaa Seerichaa
Abbaa seerichi yoo dhugaa hin hubanne, gaaffii dabalataa gareewwan gaafachuu danda’a.
3. Mormii fi Ittisa Ragaa
Gareen tokko ragaa garee biraa ni morma, ni gaaffata, ni dida.
4. Murtii Duraa (Interlocutory Order)
Kun murtoo xixiqqaa dha: fakkeenyaaf, ragaa tokko fudhachuu, tokko diduu, ykn sanada tokko quubsaa miti jechuun murteessuu.
VIII. Murtii – Akkaataan Manni Murtii Murteessu
Haalli murtiin kenname akkaataa falmii keessatti ibsaman irratti hundaa'a.
1. Murtiin Maal Bu’uura Godhata?
- Himannaa
- Deebii
- Ragaa waraqaa fi afaanii
- Gaaffii naqaashaa
- Seerota dhimmicha ilaalan
2. Akkaataa Murtii Dubbifamu
Manni murtii guyyaa murtii dubbisu beeksisa. Namni lamaanuu dhaga’uuf dhufa.
3. Sababoota Murtii
Murtiin “maaliif akkana jedhame” ibsa. Kun bu’uura falmii bifa seeraan xumuruu dha.
IX. Ol’iyyannoo (Appeal) – Yeroo Murtiin Si Hin Qabne
Namni murtiin mana murtii sadarkaa jalqabaa itti bahee hin gammanne, ol’iyyannoo ni dhiyeessa.
PDF irraa:
“Himatamaan ykn himataan murtii irratti ol’iyyannoo gaafachuu ni danda’a.”
1. Murtiin Ol’iyyannoo Fudhatu Eenyu?
- Manni murtii ol’aanaa
- Yeroo tokko manneen murtii idilee ol'aanaas fudhatu
2. Haala Ol’iyyannoo
- Sababoota murtii sirrii hin taane ibsu
- Ragaa haaraa dhiyeessuu hin danda’u (yeroo baay’ee)
- Barreeffama ol’iyyannoo guutuu qabaachuu qaba
3. Murtiin Turtii Yeroof (Temporary Orders)
Ol’iyyannoo dhiyaachuun, raawwii murtii dura dhaabbachiisuu danda’a — fakkeenyaaf qabeenya hin gurguru jedhee ajaja kennuu.
X. Raawwii Murtii – Murtiin Akka Raawwatamu Godhuu
Murtii kennuun qofa hin ga’u — murtiin akka raawwatamu gochuun (execution) murteessaadha.
1. Qabeenya Qabsiisuu
Akka PDF keessatti baay’ee bal’inaan ibsame:
Qabeenya socho’aa (faana, konkolaataa, horii) fi kan hin sochoone (manaa, lafa) qabsiisuun haalota adda addaa waliin raawwatama.
2. Qabeenya Fudhachuu
Yoo murtiin dabarsuu jechuu ta’e:
Manni murtii qabeenya bitataaf akka dabarsee kennu ni ajaja.
3. Maallaqa Kaffalchiisuu
Namni murtii irratti maallaqa kaffaluu qabu yoo hin kaffalin:
- Qabsiisa
- Herrega baasii fi kaffaltii sirreeffama
- Ajaja gatii itti cehumsaa godhama
4. Tarkaanfii Raawwachiisaa
Yoo namni murtii hin fudhanne:
- Qabsiisa dabalataa
- Qorannoon dhiyaata
- Abbaa seerichi ajaja cimaa kenna
XI. Haala Qabeenya Qabsiisuu fi Gurguruu
Gurgurtiin qabeenyaa falmiin xumuramee booda adeemsifama. Kun hojii mana murtii jala raawwatama.
1. Qabeenya Gurguruu
Haala seera qabeessa ta’een gurgurama — suuraa, gabaasa, beeksisa, fi gatii.
2. Namni Qabachuu Didu Yoo Ta’e
PDF irraa:
Namni qabeenya dabarsee kennuu didu yoo ta’e, manni murtii akka gadhiisu ajaja kenna.
Kana jechuun murtiin humnaan raawwatamu danda’a.
3. Mirga Bitataa
Namni qabeenya bitate, abbummaa guutuu argata—namni duraan qabee garuu diduu hin danda’u.
XII. Dambii, Kaffaltii fi Gargaarsa Hiyyeessa
Namni maallaqa hin qabne seera hin malu jette miti — seerichi carraa qaba.
1. Hiyyeessi Bilisaan Falmachuu
PDF irraa:
“Hiyyeessi kaffaltii abbaa seerummaa osoo hin kaffalin akka falmatu eeyyamameera.”
2. Baasii Ragaa fi Ergamtootaa
Namni ragaa fidu baasii ni kaffala, yoo malee bilisaan hin ta’u.
3. Dambiiwwan Maallaqa
- Kaffaltii herreegii
- Baasii maxxansaa
- Baasii ajaja raawwachiisuu
XIII. Dogoggora Adeemsa Seeraa – Akkamitti Sirreefamu?
Yeroo tokko tokko galmee irratti dogoggora dhuunfaatiin ni uumama. Kanaaf seerri carraa dogoggora sirreessuu kenna.
PDF irraa:
“Dogoggora barreeffamaa… ibsamuu fi guyyaa sirreeffamu qaba.”
Dogoggora fakkeenyaaf:
- Maqaa dogoggoraa
- Lakkoofsa galmee dogoggoraa
- Ragaa hin guutamne
Manni murtii kana sirreessuu ni danda’a.
XIV. Xumura – Seerri Kun Maaliif Nu Harkisa?
Dhuma irratti, seerri adeemsa falmii hawaasaa akka qajeelfama giddugalaatti tajaajila. Namni tokko mirga isaa falmachuu yoo barbaade, karaa dogoggoraa seeraan ala irra deemuu hin qabu. Seerri kun:
- Nama hiyyummaa keessa jiru mirga isaa akka hin dhaban godha
- Namoota wal-dhabdee sirnaan hiika
- Qabeenya namaa eegu
- Dhaddacha haqa-qabeessa ijaaruu tajaajila
Seera beekuun immoo:
- Mirga kee eegachuuf si gargaaru
- Rakkoo irraa si baraaru
- Falmiin yeroo gabaaba keessatti xumuramu ni godha
Yoo himannaa dhiyeessuu barbaadde, yoo deebii kennuu barbaadde, yoo ragaa dhiyeessuu barbaadde, garuu akkamitti akka seerri tajaajilu beekuu qabda. Barruun kun ammoo sirna seera kana akka ittiin hubattuuf si gargaaruuf qophaa’e.
✔ Seerota kana PDFdhan Bufadhuu
- Hikkaa-Seera-Adeemsa-Falmi-Hariisoo-Hawaasaa-Afaan-Oromoo pdfdhaan Bufadhuu
- Introduction to Ethiopian Legal Codes
ni siif qopheessa.
Mee wanta itti aanuu barbaadde natti himi!